RUUKIN HISTORIAA
Turun saaristossa sijaitsevassa Taalintehtaan ruukissa aloitettiin raudanvalmistus jo 1686. Ruotsalainen Daniel Faxell perusti Ruukin ja kaikki lähti liikkeelle pelkästä masuunista. Vaatimattomasta alusta kehittyi vähitellen Suomen suurin rauta- ja terästehdas. Omistajat vaihtuivat vuosisatojen aikoina useasti. Taalintehtaan Ruukin työntekijöiden määrä oli suurimmillaan vuonna 1976: 1157 henkeä. Viimeisin omistaja FNsteel jätti konkurssi-ilmoituksen vuonna 2012. Suhdanteet ovat heitelleet raudanjalostusta niin, että historian valossa Taalintehtaan raudanjalostustuotanto näyttää lähinnä kulkeneen kriisistä kriisiin.
Historiasta on kattavia kirjoituksia mm. museoviraston sivuilla ja blogista.
RUUKIN HOTELLI PALVELI VIERAILIJOITA JA VIRKAMIEHIÄ


PUISTOSAUNA
Kuonatiilisessä saunarakennuksessa vieraita kylvetti saunamuori eli saunottaja. Ruukinhotellin pyykit pestiin myös tässä saunarakennuksessa. Yläkerrassa sijaitsevassa lakanankuivaustelineessä pyykit saatiin kuiviksi. Saunarakennus on pidetty kunnossa omistajavaihdoksista huolimatta ja saunojilla on riittänyt meriittiä, joista monet säilyneet kunniakirjat kielivät. Puisto saunan ympärillä on ollut aikoinaan tehtaan työntekijöiden siirtolapuutarha käytössä.
RAKENNUSKANTAA TAALINTEHTAALLA
Meren rannalla oleva slagitiilisten hiiliuunien ryhmä on vaikuttava nähtävyys. Alun perin uuneja oli 23, joista on säilynyt 12. Vanhasta laivarannasta löytyy myös edustava empiretyylinen rakennusryhmä. Ruukkialueen vanhat asuinrakennukset antavat hyvän kuvan työväen asumisesta 1700-luvulta nykypäiviin. Rakennustyypiltään harvinaisimpia esimerkkejä ovat 1800-luvun lopun puiset luhtikäytävätalot. Masuunialueen tuntumassa toimii myös Taalintehtaan ruukkimuseo, jossa esitellään mm. vanhoja työtapoja ja alueen pienoismalli. Museovirasto on määritellyt Taalintehtaan historiallisen teollisuusalueen valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi ja tavoitteena on kehittää aluetta myös nähtävyytenä ja matkailukohteena.

