ruukinsauna-logo-retina

RUUKIN HISTORIAA

Turun saaristossa sijaitsevassa Taalintehtaan ruukissa aloitettiin raudanvalmistus jo 1686. Ruotsalainen Daniel Faxell perusti Ruukin ja kaikki lähti liikkeelle pelkästä masuunista. Vaatimattomasta alusta kehittyi vähitellen Suomen suurin rauta- ja terästehdas. Omistajat vaihtuivat vuosisatojen aikoina useasti. Taalintehtaan Ruukin työntekijöiden määrä oli suurimmillaan vuonna 1976: 1157 henkeä. Viimeisin omistaja FNsteel jätti konkurssi-ilmoituksen vuonna 2012. Suhdanteet ovat heitelleet raudanjalostusta niin, että historian valossa Taalintehtaan raudanjalostustuotanto näyttää lähinnä kulkeneen kriisistä kriisiin.

Historiasta on kattavia kirjoituksia mm. museoviraston sivuilla ja blogista.

RUUKIN HOTELLI PALVELI VIERAILIJOITA JA VIRKAMIEHIÄ

1800 -luvun loppupuolella koko tehtaan työntekijämäärän ollessa 600-700, virkamiesten luku oli 25. Samoihin aikoihin 1883 rakennettiin virkamiesten ja matkustavaisten tarpeisiin hotelli, joka sai luvan harjoittaa myös ravintolatoimintaa. Alkuperäinen ja sittemmin purettu Ruukinhotelli sijaitsi Taalintehtaan puistossa ja sen vieraita sekä virkamiehiä saunotettiin sen vieressä sijaitsevassa kuonatiilisessä Puistosaunassa (= Parkbastun). Saunapolulla vieraat ihailivat keisarinnan ulkokäymälää, joka rakennettiin yksinomaan Aleksanteri III:n puolisoa tsaaritar Maria Fjodorovnaa varten. Hallitsijapari vieraili Taalintehtaalla 1880 -luvulla, sillä Venäjä oli edelleen siihen aikaan tärkein Taalintehtaan tuotteiden markkina-alue. Keisarinnan käymälä on vieläkin olemassa puistossa ja sitä esitellään museon järjestämillä kierroksilla.
Ruukin sauna puutarha-1
Kuvassa vasemmalla alkuperäinen sittemmin purettu Ruukin hotelli ja oikealla Puistosauna. Edessä poikittain päätie sekä puiston läpi kulkeva puistotie ja tehtaan työntekijöiden siirtola-istutuksia.
Ruukin Sauna Taalintehdas-1
Ruukin Sauna Taalintehtaan puistossa oli 1900 -luvun alussa tehtaan virkamiesten käytössä.

PUISTOSAUNA

Kuonatiilisessä saunarakennuksessa vieraita kylvetti saunamuori eli saunottaja. Ruukinhotellin pyykit pestiin myös tässä saunarakennuksessa. Yläkerrassa sijaitsevassa lakanankuivaustelineessä pyykit saatiin kuiviksi. Saunarakennus on pidetty kunnossa omistajavaihdoksista huolimatta ja saunojilla on riittänyt meriittiä, joista monet säilyneet kunniakirjat kielivät. Puisto saunan ympärillä on ollut aikoinaan tehtaan työntekijöiden siirtolapuutarha käytössä.

RAKENNUSKANTAA TAALINTEHTAALLA

Meren rannalla oleva slagitiilisten hiiliuunien ryhmä on vaikuttava nähtävyys. Alun perin uuneja oli 23, joista on säilynyt 12. Vanhasta laivarannasta löytyy myös edustava empiretyylinen rakennusryhmä. Ruukkialueen vanhat asuinrakennukset antavat hyvän kuvan työväen asumisesta 1700-luvulta nykypäiviin. Rakennustyypiltään harvinaisimpia esimerkkejä ovat 1800-luvun lopun puiset luhtikäytävätalot. Masuunialueen tuntumassa toimii myös Taalintehtaan ruukkimuseo, jossa esitellään mm. vanhoja työtapoja ja alueen pienoismalli. Museovirasto on määritellyt Taalintehtaan historiallisen teollisuusalueen valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi ja tavoitteena on kehittää aluetta myös nähtävyytenä ja matkailukohteena.

taalintehdas
Taalintehtaan satamassa Kemiönsaarella on säilynyt historiallinen teollisuusalue kahdentoista slagitiilisen hiiliuunin tiivis ryhmä.
taalintehdas2
Taalintehtaalla työväestölle on rakennettu luhtikäytävärakennuksia 1800-luvun lopusta ja 1900-luvun alkuun.